torstai 29. maaliskuuta 2018

Johan viimein osui näköpiiriin

Koko talven olen käynyt tutkimassa, olisiko koskessa koskikaraa. Ei ole aiemmin ollut tai ei ole osunut näköpiiriin, mutta tänään näin vihdoin sen koskessa kyttäilevän syömistä.

Mutta eihän sen hermot kestäneet liian lähellä olevia ihmisiä. 

Siitä se vaihtoi paikkaa meistä kauemmaksi ja alkoi sukellella pohjasta jotain syötävän näköistä, vaikka se meistä kyllä näytti vain joltain rojulta tai pohjamudalta.





koskikara

torstai 22. maaliskuuta 2018

Urpiaispilvi

 Kuten jo aiemmin olen todennut, on urpiaisiakin oleillut pihapiirissä koko talven jonkin verran. Tänään yhtäkkiä ilmestyi aivan uskomaton määrä urpiaisia.
Ne herättivät huomiota sillä, että valtavana äärettömän nopeana pilvenä laskeutuivat pihaan lintulaudalle, oksille ja maahan, eikä kulunut kuin muutama sekunti, kun ne jo pyrähtivät tien toiselle puolelle puihin ja taas ilmaan pilveksi ja sama uudelleen. Hyvin hätäisiä ja nopeita liikkeitä.

Tätä jatkui korkeintaan varttitunnin ja sitten ne olivat taas tiessään. Pihassa ei ollut enää muita kuin ne 10-20 urpiaista, jotka aina ennenkin ja ihan rauhassa punatulkkujen kanssa murkinoivat.
Ei juuri ehtinyt laskemaan, mutta kun katsoo, että tuossakin lintulaudalla on parikymmentä yksilöä niitä hätäisiä, ja samankokoisia ryhmiä oli joka puolella, arvioisin, että ainakin 150-200 yksilön parvi oli liikkeellä.

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Niitä samoja

Niin ihanan aurinkoisia päiviä ollut. Ja pihassa käy kova kuhina. Niitä samoja tavallisia. Keltasirkkuja on edelleenkin kymmeniä.

 Tilhet olivat väillä poissa, mutta nyt on tullut uusia. Tai mistä minä tiedän, ovatko samoja :)

Samoin urpiaisia on tullut uusia - tai sitten samoja. Joka tapauksessa niistäkin "teki välillä välipään".
Uskollisesti pysyvät sinitiaiset. Tämäkin on juuri hakenut suuhunsa jonkin pähkinän.
Lieneekö säikähtänyt jotain, kun pyrähtää lentoon ja pähkinä vielä jää ilmassa leijumaan.

Talitiaisetkin yrittelevät jo kevätleikkejä. Oi, punatulkut jäivät tällä kertaa kuvaamatta. Niitä on koko talven ollut 10-20 kappaletta kerrallaan.

Ei ole aikoihin näkynyt mitään uusia. Parin kilometrin päässä kirkolla on ollut koko talven kuulemma pari tikliä ja jopa viirupöllö, mutta ei ole minulle sattunut kohdalle. Toinenkin viirupöllö on ollut, mutta se oli tavattu puun juurelta kuolleena. Lieneekö kuollut nälkään.