Telkkänaarasta olen aina pitänyt kaiken ilmeettömyyden huippuna, mutta niin terhakkaasti se nytkin katselee, mihin oma sulhanen oikein etääntyykään, jos tämä vähänkään uiskentelee kauemmaksi. Ei välitä yhtään uudesta tulokkaasta.
Mutta viimeksi tullut koiras ei kauaa yritäkään liehitellä naarasta, kun ei toinen kerran ole yhtään kiinnostunut. Niinpä on paras vaihtaa maisemaa.
Ja sitten saapuu vastarannalle ihmisiä, ja jostain kumman syystä alkavat hätistellä lintuja pois. Ihan kuin nämä eivät olisi kyllin arkoja muutenkin.
telkkä
7 kommenttia:
Teilläpäin ne vesilinnut jo uivat. Täällä on vedet vielä jäässä :)
Kirsti: valitettavasti ei ole kuin ihan pieniä alueita siellä täällä virtaavimmissa paikoissa jäistä vapaana. Kyllä Saimaa ja lammet ovat kaikki vielä paksussa jäässä. joku hullu näkyi vielä pilkilläkin.
Monet joutsenetkin käyvät päivittäin katsomassa vakipaikkojaan, mutta joutuvat lähtemään pettyneinä pois, kun kaikki on jäässä.
Telkkäkoiras on jotenkin niin huvittavan näköinen kaikessa totisuudessaan.
Olitpa ollut onnekas kun sait tuolla aiempana kuvattua telkkien kosiomenot. Ja onnittelut koskikaran bongaamisesta.
Vikki: kiitos, olivat harvinaista herkkua. Joskus sattuu paikalle oikeaan aikaan. Kaikki on ihan minuuteista kiinni.
Mä en edes enää yritä telkkää kuvata lennossa. Ei osaa, ei pysty! Hieno kuvasarja!
Hienoja kuvia! Toiseksi alimmainen kuva on suosikkini. Se on tosi upea!
Telkät ovat aika hauskan näköisiä suhteettoman suuren päänsä kanssa :)
Anu
Tillariina: kuvaa vaan. Mitäs se haittaa, vaikka suurin osa on aina pieleen menneitä, niin minulla ainakin. Filmihän ei maksa mitään ;)
Kiitos Töyhtötintti. Nyt telkillä olikin hämmästyttävästi kaulaakin näkyvissä. Yleensähän ne lipuvat järvellä kaula sisään vedettynä ja kuin korvat luimussa, ikään kuin ne eivät kuulisi tai näkisi mitään.
Lähetä kommentti