lauantai 1. kesäkuuta 2013

Pulun sukulainen

Näin Pohjanmaan-reissullani tällaisenkin linnun. Lintu huhuili hautausmaalla huu- huu-hu-huu, tai jotenkin sinne päin. Kyseessä on sepelkyyhky. Sillä on valkoinen sepel kaulalla, mutta juuri oksa peittää sen näkyvistä.
Sepelkyyhkyn ääni kuuluu usein kotipihaankin, kun se metsässä huhuilee, mutta en ole ennen onnistunut lintua näkemään.

2 kommenttia:

Terttumarja kirjoitti...

Sepelkyyhkyn ääntä on hauska kuunnella.:))
Ihan näköetäisyydellä asustaa sepelkyyhkypari, se palaa aina keväisin samalle pesintäpaikalle. Istuu lyhtypylväiden väliin pingotetuilla valokaapeleilla hyvin usein.
Jotain sentään meidänkin ikkunasta seurattavaa...ihmisten lisäksi.

Kirlah kirjoitti...

Rosina, minä luulin aina sitä huhuilua huuhkajan ääneksi, mutta vasta nyt lintuihin paremmin perehdyttyäni tulin tietämään huhuilijan sepelkyyhkyksi.